Freudilainen unientulkinta

Sigmund Freud kirjoitti vuonna 1900 teoksen "Unien tulkinta" osoittaakseen, että unet eivät ole sattumanvaraista hölynpölyä, vaan niissä on merkityksellistä tiedostamatonta sisältöä. Nämä sisällöt liittyvät perimmäisiin vaistoihimme – aggressioon, seksuaalisuuteen ja itserakkauteen. Freud sanoi, että jätämme unet huomiotta, koska koemme häpeää ja pelkoa näitä vahvoja tiedostamattomia viettejämme kohtaan. Siksi freudilaisen tulkinnan tulee ohittaa yksilön vastustus ja paljastaa unen syvempi totuus. Freud'n mukaan ihmisen elämän suuri tragedia on siinä, että viettimme jäävät väistämättä yhteiskunnan moraalisten auktoriteettien jalkoihin. Onnemme elämässä riippuu siitä, kuinka hyvin hallitsemme tätä sisäisten toiveidemme ja ulkoisten auktoriteettien välistä jännitystä – ja unien tulkinta voi auttaa löytämään terveellisen tasapainon. Kuten Freud kuuluisasti totesi, unet ovat "kuninkaallinen tie" syvempään tiedostamattoman ymmärtämiseen. Mitä enemmän tiedät viettien merkityksestä, sitä paremmin pystyt löytämään kypsiä tapoja tyydyttää niitä niin, että ne edistävät – eivät estä – psyykkistä kasvuasi kohti terveyttä. Siksi unien tulkinta on niin arvokasta: se antaa rehellisen näkymän siihen, kuka todella olet, mitä todella haluat, missä suurimmat ristiriitasi ovat ja miten voisit ne ylittää.

Yleinen väärinkäsitys Freudista on, että hän uskoo kaikkien unien liittyvän seksiin. Todellisuudessa Freud ajatteli, että unet paljastavat myös muita vaistoja, kuten aggressiota ja narsismia (itserakkautta). Toinen väärinkäsitys on, että nykyaikainen tiede olisi kumonnut Freud'n unia koskevat teoriat. Itse asiassa uusimmat unentutkimuksen löydökset tukevat Freud'n väitettä siitä, että unet paljastavat tärkeitä tiedostamattoman totuuksia. Freud ei ollut kaikessa oikeassa, mutta hänen psykoanalyyttiset ajatuksensa voivat yhä tarjota arvokasta ohjausta unen tulkintaprosessissa.